Dodih sitä on sitten palattu suomen kamaralle kohtalaisissa tunnelmissa. Meikäläisen lentomatka kesti yhteensä 20 tuntia päästä Hanedasta Helsinkiin ja matkalla vaihdoin kaksi kertaa konetta Pekingissä ja Tukholmassa. Jokaisessa vaihdossa kesti noin 2 tuntia seuraavan lennon lähtöön, joten ei tarvinnut sinänsä kieli vyön alla niin sanotusti.
First plane Switch in Beijing - Air china
Loput päivät olin ystävieni kanssa niin paljon kuin vain kerkesimme. Perjantaina kävin Kin kinin ja hänen äitinsä kanssa käymässä Akihabarassa ostamassa hänelle uusi tietokone, sillä hänen vanha oli hajonnut sen verran pahasti, ettei se enää lähtenyt päällekään. Pyörimme parissa kolmessa kaupassa tuolla kaupungilla etsien sellaista, jossa tuo käyttö kieli olisi Kiina, vaikka Kin Kin osaakin melko hyvin japania minuun verrattuna, niin hän ei pysty nyt lukemaan kaikkea kirjoituksia japanin kielellä. Etsittyämme noin kaksi ja puoli tuntia kauppaa jossa myytäisiin tai annettaisiin palveluksena kielen vaihto siinä koneen oston yhteydessä, niin löysimme yhden Duty-Free kaupan jossa sai kielen vaihdon Kiinaksi tai Englanniksi. Kin Kin tahtoi minun tietokone tuntemusta saadakseen koneen jolla hän pystyisi pelaamaan joitakin uusimpiakin pelejä, sillä hänellä on aika yksinäistä tuolla asuntolassa sen jälkeen kun me olemme palanneet takaisin kotimaihimme. Tästä syystä olin hänen kanssa suurimmaksi osaksi loppu ajastani.
In finnish: Maybe cute? :D
Viimeisenä päivänä kävin hän kanssaan Keisein Ruusu tarhassa päivällä viettämässä aikaa ja käymässä syömässä ensimäistä kertaa koko vuoteni aikana Kaiden sushi-baarissa sushia, jotka olivat yllättävän hyviä, vaikka minulla olikin hiukan ennakko luuloja niiden mausta. Syötyämme lähdin edeltä takaisin Inageen, koska minulla ja Rin:llä oli yhteinen läksiäis-illallinen juna-aseman viereisessä olevassa Coco’s Kitchen- ravintolassa, mikä on joka päivä auki 24 tuntia vuorokaudessa.
Me and Kin Kin at the Rose Garden
Want It XP forbidden apple :D
Joitain japanin ravintoloita voisi verran suomen ABC:hin , mutta ne ovat täysin siistejä ja henkilökunta ei tule häiritsemään, jos sattuu nukahtamaan noissa ravintoloissa. Tapasin myös Tou-san:in, joka oli yksi meidän luokka kavereista tuolla 121- japanin tunnilla. Kävimme syömässä kahdestaan juna-aseman lähellä olevassa Izakaya:ssa. Vaihdoimme siinä syödessämme kuulumisia ja keskustelimme menneitä tapahtumia mitä nyt itse olimme sattuneet tekemään, myös rupesimme juttelemaan kun hän tahtoisi kanssa tulla suomessa käymään joskus tulevaisuudessa. Nauroimme tälle normaalille elämän tahdille, kun on nämä kolme vaihetta elämässä nuoruus, aikuisuus ja vanhuus, joissa ensimmäisessä ei ole rahaa, mutta on aikaa ja kuntoa, sitten aikuisuudessa on rahaa ja kuntoa, muttei aikaa ja lopuksi vanhuudessa olisi aikaa ja rahaa, muttei kuntoa.
Having Last dinner with Rin,Ryan and Miyoko plus Nishisumi-sensei,nettsu and Emil
Kuuden maissa päivällä lähdin tapamaan Rin:iä ja muita Cocoon. Itse olin jo niin täynnä, etten tilannut kuin pienen jälkiruoka annoksen, mutta muut ottivat kunnon ruoka-annoksen ja isot jälkiruoka-annokset. Söimme ja juttelimme melkein neljä tuntia sillä hyvässä seurassa ja sitten lopuksi pidimme ison joukkohalauksen kaikkein kanssa. Kävin tuon kaiken jälkeen vielä tekemässä viime hetken siivoukset huoneessani ennen lähtöäni. Saatuani kaikki lähtö valmiiksi menimme kolmestaan Klaas:in ja nick:in kanssa Pique Pique-baari viimeiselle kunnon cocktailille, minkä jälkeen menimme vielä kerran käymään Coco:lla, mikä oli minulle toinen kerta peräkkäin saman päivänä. Olimme siellä tuohon viiteen asti aamulla, jonka jälkeen kävimme hakemassa minun matkatavarani asuntolalta ja kävelimme juna-asemalle, josta he kaksi lähettivät minut hyvillä mielillä paluu-matkalla koti suomea kohti.
.Well I have safely returned to back to Finland after twenty long hours of painful flight. I had to switch twice my planes on the way , the first one was from Tokyo s’ Haneda-airport to Beijing s’ airport where I switch the first time and from there I flew to Stockholm s’ Arlanda-airport where my second plane switch was to Helsinki-Vantaa airport. To speak the truth I wasn’t that thrilled to come back home, because I miss my friends which I left behind to Japan.
Then last few days in Japan I spent as much as I could with my friends and tried to be with them as much as possible those days. Friday I was with Kin Kin and her mother all day in Akihabara trying to find new computer to her, since her old one broke beyond repair. We searched almost two and half hour before we found a duty-free shop which had that kind of service to change the windows system language to Chinese. All thou Kin Kin was pretty good at Japanese, but she couldn’t understand the katakana readings in windows. On the last day which was Sunday I went with Kin Kin and her mother to Keisei s’ Rose garden which was a relatively close and it was really easy to go there by train too. We spent a good three hours in there watching all kind of really beautiful roses and after that we went to Kaiden Sushi bar, which was my first and last time eating sushi, but It was surprisingly good considering that I had some expectation about the taste. Around four o’clock I left ahead back to Inage, because I had dinner plan with Rin who also was leaving back to Taiwan on the same day that I was leaving, but her plane left in the evening so she had more time and didn’t had to wake up early to catch the train. All thou I stay stayed up all night with Klaas and Nick who saw me off by the train station. Well that was my story of being in Japan as exchange student. So I hope you will comment on this last post about what you thought about my blog. I am staring my second blog about my studies and life here in Finland which in English and Japanese so I hope you will read that too. It is called Frozen Land
Sitä on enää neljä päivää jäljellä Japanin maalla ja tuo salamasennus on ruvennut kytemään paluu-kulttuuri shokkia. En tiedä miten käy, kun pääsee tuonne kotiin palatessa käy. Meneekö miedosta masennuksesta lähelle täysi mittaiseen masennukseen ettei ruoka maistu ja on vain täysin alamaissa vai ei käy mitenkään vähään aikaan ja sitten loppujen lopuksi joskus parin kuukauden päästä murtuu täysin "pato" ja parahdan vaan itkuun.
Tuossa viikonloppuna asuntolan viereisessä leikkikentällä pidettiin ”Obon Odori”-festivaali, joka on aina kerran vuodessa samoihin aikoihin jossa juhlitaan esi-isien juhlaa. Tuota pidettiin perjantaina ja lauantaina kuudesta kahdeksaan illalla jolloin oli jo hämärää mikä sai lyhdyt todella hienon näköisiksi ja lisä todella paljon tunnelmaa. Itsekin ostin jopa ”Yukata:n” joka on japanilainen kesä-asu täällä japanissa ja mitä pidetään useimmin juuri festivaalien yhteydessä että myös ihan arkisin sen mukavuuden ja perinteen vuoksi.
Perjantaina ainoastaan pari koulu kaveriani tuli katsomaan kanssani, koska ilmeisesti muut olivat omilla teillään jossain päin Tokiota taas juomassa ja tanssimassa klubeissa. Itse olen jo saanut tarpeeksi juomisesta, vaikka se täällä japanissa onkin suhteellisen halpaa. Tuo ”Obon”- festivaali oli todellakin näin syrjäseudulla perhetapahtuma eikä nuoriso kerääntyminen niin kuin Tokiossa käydessäni Yasukuni:n pyhätöllä kuukausi sitten. Tämä oli huomattavasti paljon mukavampi näin paikallisten kanssa tanssia ja katsella perheiden touhuja. Lauantaina menin käymään tapaamassa vielä kertaalleen ystävääni Masako:a , joka valmistui jo viime joulukuussa ja on tällä hetkellä täyspäiväisessä työssä suklaa-meijerissä. Sain häneltä kaksi hänen yrityksen tekemään suklaa levyä, jotka olivat todella hyviä. Ne olivat maitosuklaata ja tee-makuinen. Jälkimmäinen oli kyllä jännän makuinen suklaa, sillä tuo teen maku oli jotenkin todella voimakas ja tuli todella nopeasti päällimmäiseksi mauksi syödessä sitä. Kävimme syömässä ”Shibuya:ssa ” ”Parfeit:ia” joka on kermavaahto jäätelö annos kekseillä ja muilla makeisilla. Masako kertoi minulle että, hänen isosiskonsa menee tässä kuussa naimisiin ja näytti minulle myös kuvia kun he olivat pukeutuneen länsimaalaiseen tyyliin, mutta hän sanoi isosiskonsa todennäköisimmin haluavan japanilaiset häät kuin länsimaalaiset. Sanoin myös tuon valkoisen morsius-neito puvun pukevan todella hyvin häntä, mikä veti hänet ihan punaiseksi. syötyämme lähdimme erääseen tavara liikkeeseen katsomaan mitä kaikkea kivaa sitä vielä voisi kotisuomeen tuoda näin pienikokoisena ja löysinkin itselleni tuuletin kynän joka tulee varmasti kotisuomessa käyttöön. Samalla poikkesimme musiikki kaupassa katsomassa Japanilaisia elokuvia, mutta huomasimme että useimmissa ei ollut englannin kielen tekstitystä ollenkaan, joka merkitsisi sitä että minä olisin ainut joka sitä pystyisi kotona seuraamaan. Ennen kuin tulin takaisin Inageen otimme vielä yhteiskuvan Hachikon patsaalla ja annoimme toisillemme kunnon halauksen näin viimeisenä. Palattuani kävin sisältä hakemassa oman ”Yukata:ni” ylleni ja menin toistamiseen tanssimaan paikallisten kanssa ”Obon”- tanssia. Myös muutama kaverinikin tuli tällä kertaa lisää tuonne tapahtumaan ja pidimme todella hauskan illan tanssien ja pyörien.
"haku-jin" a.k.a white man joined the drumming:
Maanantaina menin ”Kin Kin”:in ja hänen äitinsä kanssa Tateyamalle katsomaan vielä isompaa ja jopa hienompaa ilotulitus festivaalia. Tuonne paikan päälle oli noin kahden tunnin juna-matka, mutta se odotus sitten paikan päällä kyllä palkitsi. Ystäväni ”Hang” olikin jo mennyt meitä edeltä varaamaan hyvän istuma-paikan rannalta missä tuo festivaali pidettiin ja siitä piti todella kiittää häntä paikan päällä, sillä hän oli onnistunut todella hyvän paikan varaamaan meille. Kävimme ostamassa lähikaupasta meille istuma alustan, koska unohdin ottaa omani mukaan. ”Hang”:kin oli tuonut omansa, mutta se oli hiukan ohut ja pienehkö joten laitoimme vain ostamamme pressun sen päälle. Istahdimme odottelemaan ilotulituksen alkamista, joka melkein alkoi saman tien kuin ”Hang”:in ystävät saapuivat myös paikalle. Nämä olivat todella hienon näköisiä ja todella isoja paukkuja millä he räjäyttivät noita valot kuulia ilmaan. Räjähdyksistä syntyneet pienet paine-aallot ja äänet kuuluivat sekä tuntuivat selvästi korvissa että myös kehossa. Osa noista räjähti todella lähellä jolloin melkein oma silmien näkö-alue riittänyt näkemään valo kuviota kokonaan.
Fireworks in Tateyama "Sea-mine explotion":
Tänään minä kävin yksin tuolla Kamakura:n lähellä olevalla saarella nimeltä Enoshima, mikä oli sinäänsä ihan hien paikka käydä ja katsoa paikkoja, mutta ei siellä kyllä kauaa jaksanut kävellä tämmöisessä helteessä mitä tänään oli. Ilman lämpötila oli tänään noin 30-astetta, melkein pilvetön sää, kohtalainen tuuli mikä sinänsä ei viilentänyt olotilaa paljolti ollenkaan. Lähdin aamu kymmenen junalla kohti Kamakuraa, joka kesti tuollaiset puolitoista tuntia yhtä soittoa mennä, mutta onneksi ei sentään tarvinnut kertaakaan vaihtaa junaa matkalla. Perillä ostin itselleni uuden aurinko hatunkin sillä tuo aurinko tuli melkein kohti suoraa pää nuppiini ja olin jo melko hyvin saanut niskat ja hartiat toivutettua viime kerran paloista, joten tämä hattu suojasi niskaa siinä samalla sen verran ettei se pääse liikaa palamaan. Tuolla saarella oli pari kolme pyhättöä ja muita paikkoja mitkä näyttivät hyviltä paikoilta käydä, mutta päätin kuitenkin vain käydä katsomassa saaren kallioiden sisällä olevien luonnollisten luolien sisälle tehtyjä patsaita ja patsaita. Löysin sieltä lohikäärmeenkin ja sen ympärillä olevan luolaston tarinan.
*Well only few days until the day of my flight to back home, but before i leave i feel like, that my counter culture shock is building up as a depression slowly coming to surface. All thou it sad to leave after all what i have experienced here i m still glad that i was able to come to japan for a year. Any ways last weekend i joined local Obon odori-festival here in Inage, which was right next to the dorms we live in. They held it in Friday and Saturday, but only few of my school friend came on Friday, because some of them were in Tokyo clubbing at time all through weekend so it was kind of expected situation. Saturday i went to meet Masako in Tokyo for the last time on my time here. We talked about usual stuff like we used to and she told me that her older sister is getting married in this month and showed me picture of herself and her sister wearing western style wedding dresses. They look so beautiful both of them and when i told her that looked really nice on her she went so red from it. After awhile talking we gave to each other big hung and said goodbyes. On Monday me,Kin Kin and her mother went to Tateyama s' fireworks festival which turned out to be even better than the one we went to see in Tokyo. One my school friends went bit earlier to there to get better place to watch the show and she got really great place for us all. Today i visited enoshima-island on my own which was kind hard work since today was insanely hot day with 30-degrees, almost totally clear sky and not so much of wind shield to begin with, but when i went to this cave to see cool statues and dragon it was really nice and cool in there.
