市内のジョギング~lenkeilyä kaupungilla

Tänään tuli lähettyä pienelle kävely reisulle tuonne Chibaan. Mukaan tuli vain kartta,kompassi,aurinkolasit, vettä ja tietenkin kamera, noilla sitten mentiin aikalailla hiukan siellä ja täällä. Hyvän sään takia en raaskinut olla koko päivää sisällä kirjottelemassa läksyjä tai lukemassa erillaisia kielioppeja. Matkan aloitin täältä dormilta tietenkin ja täältä minä suuntasin läntee kohti rannikkoa. Tuossa matkan varrella tuli otettua erillaisista pienistä alttareista kuvia siinä samalla vaikka tosin ne kaikki ovat yhtä saman taipaisia. Inagen juna-asemalta jatkoin edelleen seuraavalle pysäkille joka oli Inagekaigan, joka oli myös juna-asema tuolta minä hyppäsin junaan suunta chibaminato. Minatoon päästyäni hyppäsin pois junasta ja jatkoin asemalta jalkaisin, mikä sinäänsä oli hiukan huvittavaa, koska en ollut lukenut karttoja sitten ruotuväen jälkeen. Hetken kartan tarkastelun jälkeen lähdin kävelemään kaupungin osan eri paikkoja, mutta noin parin risteyksen jälkeen minua rupesi melkein naurattaan oma kartan luku taito, koska luulin ymmärtäneen välimatkojan olevan suhteellisen pitkiän. Huomasin niiden olevan huomattavasti lyhyempi miksi minulla meni paikkojan kiertelemiseen puolet vähemmän aikaan mitä olin itse ajatellut niihin välimatkoihin menevän. Ensiksi olin aatellut käyväni neljällä alttarilla mitkä olivat suurin piirtein samalla aluella kaikki, mutta kahdella käytyäny tulin järkiin ja ajattelin että pentele kun on kerran nähty kaksi tai kolme noita niin on kyllä nähnyt kaikki. Kaikki pienet alttarit ovat luultavasti pieniä eroja lukuun ottamatta tismalleen saman näköisisä, joten en lähtenyt kaukaisempi tutkiin sen enempää. Tuolla kävely reissu tuli pysähdyttyä eräässä harraste-kaupassa, jossa oli kaiken sorttisia harrastuksiin liittyvää myytävänä. Siellä oli muovikuula aseita ja radio-ohjattavia, jotai olisin niin paljon tahtonu ostaa varsinkin radio-ohjatavan helikopterin. Sitten sielä oli myös fiquureja aina mechoista söötteihin pikkutyttöihin. Näin myös siellä ehkä isoimman radio-ohjattavan ralli-auton, joka varmaan oli lähemmäksi metrin pituinen vekotin ja luultavasti painoin ainakin kolmisen kiloa jollei enemmänkin. hitaa tuolla härvelillä oli 1250 euro, joten se jäi vain haaveeksi saada joskus ehkä kun tulee toistamiseen japanissa käymään, mutta luulen että ostan tuommoisen pikku helikopterin joskus ensi puolella varmaan, koska täällä käy sade päivinä aika melko pitkiksi. Kävelyn lopuksi päätin mennä lähellä rantaa olevaan näkötorniin pällistemään hiukan kaupunkia lintuperspektiivistä joka oli melko hyvän tuntuin reissu, kun siellä oli myös kahvila, niin mikä siinä kahvia juodessa katsella kun aurinko laskee ja kaupungin yövalot rupeaa pikku hiljaa syttymään.

 Ja sit Perjantaina tuli myös porukoilta koti suomesta tilaus mitä olin ahkerasti odotellut, meinaan pikku joulun aloitus paketti. Joka sisälsi Salmikkia kolmena eri makuna tai versiona ja Salmiakki kossua myös tavallista kunnon Koskenkorvaa, eikä unohdeta tonnut lakkeja ja fishermanneja :P

                             
                            
                                         Pojat Leikki sit hiukan eri-asteen autoilla :D

家庭訪問。~koti käynti

Tuossa viikolla tuli käytyä hiukan kaupas taas ostamassa pikkuisia juttuja mitä tarvii aina silloin tällöin, mutta perjantai menikin sitten aika vauhdikkaasti kun oli yhden meijän vaihtarin syttäri tuolla Chibassa Gaijin baarissa. Synttäri sankari oli vuokrannu melkein koko baari tuoksi illaksi meitä varten. Tämä olikin sitten isoin pippalot tähän menessä, kun paikan päällä oli melkein koko porukka asutoloista. Ainakin 80- prosettia vaihtareista jotka asuu täällä dormeilla tuli tuonne synttäreille. Joten noin äkkiä laskettuna meitä oli sielä 44 henkilöä tuollaisessa ehkä 35neliö baarissa, joten sielä oli melkoisen tungosta.

Itse kuitenkin olin vain kaksi tuntia sille, koska tänään oli koti käynti japanilaisessa perheessä. Parikseni oli laitettu Tobias joka yksi saksalaisista vaihtareista ja hän on jo keskitason japanin kursseilla, joten hän pystyi tulkitsemaan sanoja jotka olivat vielä uusia minulle keskusteluissa. Lähdimme tosiaan 16.12 bussilla perheen luokse matkaamaan, tosin tuolla matkalla Tobiakselle oli perheen äiti antanut jollainlailla hankalia minkä takia emme olleet varmoja millä pysäkillä meidän piti hypätä pois alkuksi. Lopulta pienen pohdinnan ja pähkäilyn jälkeen saimme kuitenkin itse ymmärrettyä mitä lapussa tarkoitettiin milläkin kanjilla. Kun lopulta pääsimme sille oikealle pysäkille, hyppäsimme pois kyydistä jonka jälkeen odottelimme hiukan aikaan ennen kuin menimme tapaamaan perhettä. Olimme hiukan vain etu ajassa aikataulua, joten juttelimme siinä hiukan kahdestaan niitä näitä. Tuossa juttellessa Tobias tahtoi yrittää lukea ja puhua suomenkieltä minun suomi-japani sanakirja, mikä osottautui hauskaksi hänen ääntämisensä oli melkein kuin perus-suomalaisella pienellä saksalais aksentilla. Hän kuitenkin osasi ääntää melko hyvin suomen jotain joitain sanoja, mutta sitten hän kysyi että mitä "tapa" tarkoittaa suomen kielessä niin tokaisin hänelle, että sillä on kaksi merkitystä toinen on englanniksi "habit" joka vittaa käytökseen ja toinen on "kill" joka taas on käsky verbi ottaa joltain henkin pois. Tuosta hän vastasi takaisin että "that's propably not a good word to say in your country" , jolla hän tarkoitti ettei sitä kannata varmaan suomessa hirveästi käyttää. Sitä se voi olla, mutta ei meillä suomessa sitä hirveesti käytetä. Kellon tullessa lähemmäksi neljää Tobias soitti perheen äidille Kayo:lle, että olemme saapunee perille jonka jälkee hän tuli hakemaan meidät sisälle taloon mikä oli aika lähellä meidän bussi pysäkkiä. Pienen kävelyn jälkeen saavuimme Kayo:n perheen talolle, mikä odotettavasti oli melko kompaktin kokoinen, toisin kuin meidän suomalaisten omakoti talot. Kayo: perheeseen kuului aviomies shichiro, poika ken tai kenji "ei muista, kun olin aika jännittyneen koko ajan" ja sitten kissa pii-chan. Heidän talonsa oli kaksi kerroksinen jossa oli alakerrassa olohuone,vessa,kylpyhuona ja ken:in hounen. Yläkerrassa oli vieras huone ja makuuhuone. Heillä oli vielä yksi englantilainen Paul joka oli tullut lontoosta asti työmatkalle japaniin ja hän käy siinä ohella tokiossa japanin kielen intensiivi kursseilla. Hän on asunut heillä jonkin aikaa jo, mikä oli mielenkiintoista kuunneltavaa miten hän on pärjännyt täällä japanissa. Kayo tarjosi meille jonkinlaista riisitahnasta tai vehnätahnasta tehtyä alkupalaa mikä ei oikein soveltunut oikein minulle ainakaan vielä, mutta hän oli kuitenkin hyvin ystävällinen, koska hän sanoi ettei ole pakko syödä jos se ei sovellu itselleni. Pyrin vastaaman japaniksi aina, kun vain saan muistettua sanastoa mutta se tuottautui haasteelliseksi pienen jännityksen takia. Onneksi minulla oli tobias mukana autamassa pienenä tulkkina siinä keskusteluissa. Teimme sitten siinä parin tunnin juttelun jälkeen okunomiyaki:a, joka on tavallaan pannupitsa tai pannukakku ainoana erona oli se että siihen laittetiin kaikkea mitä vain voi vain kuvitellakaan mistä pitää. Keskustelut menivät minun osaltani melko paljon kuuntelun puollelle, tuon sanaston puolesta olen vielä melko alkuvaiheessa. Siinä sitten syötyämme ja juteltuamme lähdimme tuossa seitsemän teinoilla takaisin päin bussi pysäkkille Kayo:n ja Ken:in saattelemana. Joten Tämä päivä olikin sitten aikalailla koettu taas tässä. Huomenna taas uudet kujeet.

Ps* kuvia ei muistanut ottaa tältä reisulta

労働日~japanin vappu päivä

Maantainan kävimme neljän hengen kanssa valitsemassa koulun jälkeen kaupasta illalle juotavaa ja syötävää. Päädyimme ostamaan neljän litran wiski pullon ja sen lisäksi jokainen osti itselleen latrinkia mitä itse tykkää sekoitaa wiskin kanssa. Aloimme noin seitsemältä korkkaamaan wiskiä ja jutteleen kaikein näköistä arkipäivän juttuja. Hetken siinä juttellessa päätimme ruveta pelaamaan UNO:a, joka osottautui erttäin hauskaksi pienessä huomalassa jo. Pelasimme parilla omalla säännöillä, ettei kortit lopuisi aivan heti joltakin. Meidän neljän hengen lisäksi pelaamaan tuli pari ranskalais vaihtari ja yksi libanonilainen vaihtari, siinä sitä sitten olikin kun rupesi olemaan tarpeeksi porukka että suunnan vaihto ja yli hyppäys korteilla oli kunnolla käyttöä. Päätimme juodan tuona päivä juoda illalla seuraavan päivän juhlaksi, koska tiistai oli japanilaisalla "Labor day" eli Vappun päivä. Ei ihan kuitenkaan sellainen mitä meillä kotisuomessa on, mutta oli kuitenkin pyhäpäivä. Tänten Tiistain koulu tunteja ei ollu, niin ei tarvinnut pelätä seuraavan aamun krapulaa. Tiistai päivä menikin sitten aikalailla vettä juoden ja hamburilaisilla, sen verran tuli juotua että ekaa kertaa napsahti filmi poikki. Siinä sitten netissä ja kännykällä koitettiin selvitellä että missä päin ja mitä tuli tehtyä niiltä jotka vielä muistivat tai eivät juoneen niin paljoa.

Klaas oli jo päättänyt meidän illan juomisen :D

jotkut oli ihan hinnoissaan

Ja toiset mielettömän halpoja määränsä verratuna

pakko sitä oli kyllä kuvata... oli se sen verran iso pullo XD

Pierre:llä oli kortin valita edessä :D

Tämä keskiviikko päivä olikin sitten pelkkää raportin kirjottamista ja huoneen siivousta. Mutta kyllä aamulla oli kuitenkin sen verran joko kaasuja tai usvaa ilmassa että oli pakko kyllä kuvata yhtä korkeeta kerrostaloa, kun se oli puoliks vaan näkyvissä tuo usvan takia.

Onko toi sit usvasta vai pakokaasuista koostuvaa  :D

バス旅行~Bussi matka

Perjantaina tuli taas mentyä käymään hiukan varovaisemmalla otteella nostelemassa painoja salilla,vältääkseni seuraavan aamun jäykien lihaskipujen takia. Käytyäni suihkussa kämpille päästyäni, jonka jälkeen rupesin taas lukemaan ja kirjotaan japanin oppikirja tehtäviä. Tuossa meni tovi että sain kaikki tehtävät tehtyä sillai että ne rupesi pysymään mielessä. Vaikka koulusta ei tule sinäänsä niin hirveästi tehtäviä jokaiselle päivälle on jotkut aina tullut jätettyä viime hetkeen joita sitten illalla tulee tehtyä. Niiden tehtyä rupesin selaileen eri harrastuksia mitä voisi ruveta suomeen palattua taas ehkä harrastaan ja kiitos serkkulle siitä, koska hän laittoi omalle Facebookin seinälleen erään ehkä maailman vauhdikkaiman ja vaarallisemman lajin esittely videon.  Jossa nämä kaksi hurjapäät menivät vuoriston reunaa pitkin tuollaisilla liitopuvuilla ainakin 150km/h:ssa noin 3 metriä puitten latvojen yläpuolla. Tästä minä sain sitten heti iskun alitajuntaan ruveta harrastamaan laskuvarjohyppyä ja ajan mittaan ,kun on noita hyppyjä sitten keertynyt tarpeeksi ensin perushypyistä niin itsekin sitten siirtyä liitopukuhyppyihin lentokoneesta.

Mutta ennen tuota lentoa, ensiksi laskuvarjo kurssille vaasaan ja hyppiin lentokoneesta aina silloin tällöin saamaan hiukan iloa irti elämästä.

Launataina lähdimme 8.50 aamulla koululta bussilla kohti Busa no mura eli historiallinen kulttuuri puisto jossa oli jäljitelmä vanhan aikaisesta japanin kaduista ja rakennuksista aidossa koossa. Täällä pyörimme ja katselimme noin tunnin verran, koska seuraavaan etappiin oli matkaa sen verran että suurin osa ajastemme tällä matkalla meni bussi matkoihin. Kyllä siellä olikin ihan mielenkiintoista katseltavaa ja nähtävää niissä kaikki mitä siellä oli näytillä. Tämän jälkeen suuntasimme Naritaan ja sen pyhätölle missä minä,tiia ja klaas kävimme jo aikasemmin kolmistaan, mutta tällä kertaa meitä menikin koko porukka. Tuolla meitä odotti pyhätön viereisissä ruokailu paikassa päivällinen, mikä ei sinäänsä ollut hirveen täyttä mikä on kyllä ihan sitä aitoa japanilaista tapaa. Se missä meillä annetaan kahta tai kolmea lajiketta ruokaa yhden suhde kolmeen lautasen kokoon nähden niin täällä meillä olikin sitten yhdeksän eri pientä suu palaa, riisiä ja vihreää teetä. Voin näin syötyäni ne sanoa vaan, että jännän makuisia ruokalajeja. Itse en kuitenkaan pitänyt hirveesti tuosta retiisin tapaisesta keltaisesta kasvista. Syötyämme lähdimme kierteleen pyhättöä taas sen tunnin verran. Tällä kertaa sain otettua edes kunnolla kuvia, kun otin mukaan pienemmän objektin järkkäriin ja sitten vielä tuon akihabarasta ostetun kamerani. Tunnin jälkeen taas lähdimme kolmanteen etappiin joka oli Sawaran vanha kylä jossa oli vielä arkipäivän käytössä noita vanhan ajan arkkitehdin taloja ja kauppoja. Minä,Tiia ja tämä yksi japanilaistyttö jonka nimi unohtui matkalla lähdimme käymään hiukan kauempana kuin muut koulukaverimme. Kävimme katsomassa yhtä pientä alttaria mäen päällä, jonne oli järkyttävän korkeet rappuset, no ainakin tähän menessä ne olivat isoimmat mitä olen itse kiivennyt täällä. Satuimme olemaan hiukan ehkä liian hitaita kävelmään siellä, koska jouduimme lähtemään ennen kuin saimme nähtyä joki vartta ollenkaan. Tuolta sitten suuntasimme Sawaran joki pysäkille katselemaan jokea ja ottamaan kuvia koko porukasta. Takasin koululle pääsimme noin viiden aikoihin illalla.

peace :D

Dana ja Adam

Adam-> "minne menos?"

Historiallinen kulttuuri puiston porttien edessä

Kaisla ja heinä maja

olo-, kiettiö-, makuuhuonen samassa

Vesimylly

Päivällisellä

päivällinen itsenään

Taas täällä naritasan

kanjien puutten vuoksi ei tiedä mikä portti oli kyseessä

Tiia on hiukan epäröivän näköinen

Pyhävesi alttari

hassu koira patsas

Portaat

Joki maisemaa

Meidän vaihto-oppilas avustaja

Tässä on jotain edessä "hmm" :D

Matka opas ja vaihtari avustaja Nishizumi-sensei

Tänään olen vain koittanut suunnitella jonkin näköistä patikka reissua jalan täällä chiban kaupungissa sillai, että saisin otettua kuvia valosaan aikaan erillaisista altariesta ja paikoista. Myös että kerkeisin hyvin rannikolle erääseen paikkaan mistä olen kuullut saavan hyviä tai hienoja ilta auringon maisema kuvia. Tässä samalla olen myös lueskellu Juoppohullu päiväkirjaa ettei pääse tuo suomen kieli unohtuu kuitenkaan ihan heti :P