Rising sun: イケアへの旅。 ~käynti IKEA:ssa

Tiistaina jäi menemättä ensimäisille tunneille jäätävän pään säryn takia, vaikka en ollut juonut pariin viikkoon yhtään alkoholia. Luutavasti johtu siitä, kun ei ole kunnolla sillai syötyä tarpeeks päivää kohdin. Täällä on tuo ruuan laitto vähän niin ja näin, että jaksaako vai eikö jaksa tehdä. Siinä on huomattavasti työläämpi prosessi, kun mennä kaupungille syömään raamenit tai hakemaan lähikaupasta valmis bentoo poksi joka lämmitettään jo kaupassa, että sen saan heti takasin päästyä alkaa syömään. Siinä kuitenkin päivällä piti käydän koululla, kun ympäristö opin tunnin esitelmästä piti pitää palaveri meittin ryhmän kesken ruokapaussilla. Tossa meidän pikku juttu tuokiossa sumpattiin vaan kaikkien kolmen tehtävät yhteen tarkistettiin, että meillä oli kaikki hommat kondiksessa. Tämän jälkeen odottelin jonkin aikaa Masakoa ja hänen ystävään, kun olimme sopinee tuolle päivälle taas pienen tapaamisen. Heidän saavuttuaan menimme hiukan hiljaisempaan huoneeseen ruokalan toisessa kerroksessa, jossa oli Jun niminen elokuva ja viihde-tieteen opiskelia. Näytin heille koneeltani Jorin iso veljen kaveriporukan tekemät mustavalko elokuvat. The Hand of Fortune ja The Band of Fortune , jotka olivat suomalaisella huumorilla tehty. Satuin puhumaan Jorin isoveljen kanssa eräs iltapäivä Facebookissa ja tokaisin että voin näyttää nuo heidän teoksensa japanilaisille ystävilleni ja kysyä heidän mielipidettään näistä lyhyt elokuvista. Luulen heidän tarvitsevan pari tai kolme kertaa nähdä nuo lyhyt elokuvat ennen kuin he pystyvät sanomaan kritiikkiä niistä. Sillä tämän jälkeen he olivat hiukan mietteissään että "mitä tuossa nyt sitten olikaan ideana". Ehkä joku toinen kerta voisin näyttää heille tuota toistamiseen ja kysyä mitä he näkevät tuossa tai minkälaisia ajatuksia nämä kaksi lyhyt elokuvaa tuo mieleen. Tämän jälkeen Jun lähti taas omille teilleen, mutta minä, Masako ja hänen kaverinsa menimme syömään yliopiston ruokalaan kerrosta alemmaksi. Haettuamme ruokamme linjastolta huomasimme, että Masakon ystävä mystisesti katosi jonnekin, mikä ehkä oli jotenkin merkki siittä että hän tahtoi antaa meille kahdelle lukaali aikaa kahdestaan. Siinä hetken jutteltuamme mieleeni muistui suomen kielen oppikirja minkä otin mukaan antaakseni hänelle. Masako tykkäsi kovasti pienestä lahjasta ja kiitti minua tästä kirjasta. Hetken vie juteltuamme hän sanoi että ei ollut saanut nukuttua viime yö paljon ollenkaan joten hän oli melko väsynyt tehdessään raporttia tuoksi päiväksi, mikä oli jäänyt häneltä tekemättä pari viikkoo sitten. Ymmärsin yskän ja lähdimme takaisin omiin puuhiimme, minä lähdin takaisin CIRE:lle (center of international reseach and education) ja Masako lähti omille oppitunneilleen.

Keskiviikko olikin sitten yhtä päntäämistä ja lukemista tämän päiväsen kokeen takia, siksi kaikki mitä eilen tein oli pelkkää lukemista ja kirjoittamista. Sanasto ei sinäänsä oli vaikeaa, mutta tuo kielioppi tuntuu joissain kohdissa.

Tosiaan tänään oli aamutunnilla ensimmäinen välikoe japanin kurssista, joka meni ainakin omasta mielestäni melko hyvin jollei täydellisesti. Kun koe tuntuu helpolta niin silloin itselläni on joko hyvin tai huonosti hommat hanskassa. Muistellesani oman korkeakoulun kokeita, niin tuo itseluottamus tuntuu jotenkin hiipuvan, kun pari koetta silloin aikanaan luulin saaneeni hyvin vastattuani niin olikin aivan täysin metsään menneitä vastauksia. Tosin täällä se voi olla kuitenkin toinen käytäntö, mutta kuitenkin vastauksia on vain yksi per kysymys. Noh eipä siittä sen enempää se menee miten menee.Ympäristö tunnin jälkeen lähdimme Tiian ja Klaasin kanssa Minami-Funabashin IKEA:an käymään pienellä kierroksellä katsomassa olisiko siellä scandinaavisia joulupipareita tai muuta vastaavia herkkuja. Kyllähän sieltä sitten löysimme pienen kulma kaupan tapaisen nurkkauksen jossa oli ruotsalaistuontia. Nämä valitettavasti osottautuivat aivan jäätävän kalliiksi, kun osa piti tuoda pakastettuana tai ne olivat vain muuten vaan kalliita. Itse kuitenkin päädyin ostaan joulu Glögin joka on terästetty 12-prosettiin ja puolukka mehu pullon. Ennen lähtöämme söimme ehkä halvimmat hod dogit mitä olen ikinä syönyt, nämä maksoi tuolla 100yeniä eli noin 85cettiä. Samaan hintaa saa mäkkäristä perus- ja yhden toisen hampurilaisen, että on täällä jotkut asiat halvempia muutkin kuin elektroniikka tai pelit.