Lähdimme aamulla tuossa hiukan yli yhdeksän aamulla meidän pikku porukalla kohti kuumia lähteitä. Tähän porukkaan kuuluu minun lisäksi Nick,Klaas ja hänen tyttöystävä, Anna ja hän poikaystävänsä.Täältä Inagesta Futon kaupunkiin jossa meidän päätepysäkki oli, niin kesti juna matka kaiken kaikkiaan tuommoiset nelisen tuntia. Jouduimme vaihtamaan pari kolme kertaa junaa, koska täällä noita pitkän matka junia ei ole muita kun noi luotijunat ja jotkut Expressit. Millä joutuu suomipoika maksaan itsensä kipeäksi. Menin kysymään mielenkiinnosta että paljonko tuo shinkansen luotijuna oikein maksaisi Tokiosta Nagoyaan niin kassalta tuli vaan litania japania josta sain hetken prosessoinnin jälkeen selville että se olisi kustantanut yhdeltä hengeltä 12500yeniä per suunta. Otimme siis vaihto-ehtoisesti viidelle hengelle kausi lippu joka maksoi 11500yeniä, kun tämä oli kuitenkin viidelle hengelle jäi enään yhdelle hengelle vain 2400yeniä ja sai mennä tuossa lipussa on sekin vielä että sillä saa matkustaa JR:n paikallis junissa rajottumasti päivän ajan. Tuon lipun nimi on seishun 18 kippu mikä kannattaa ostaa jos sattuu oleen japanissa pidemmän aikaa ja noihin sesonki aikoihin. Muussa tapauksessa VR:ltä saatava JR pass on "turisti" matkailioille paras vaihto-ehto. Noh neljän tunnin juna matkan jälkeen saavuimme Futoon, jossa meille tuli pieni tenkka poo tuon "onsen":n kanssa, asemalla olevat kaksi japanilaisheppua jotka heidän selostuksen jälkeen sanoivat olevansa jonkin sortin oppaita tällä alueella sanoivat ettei meidän etsimää paikaa ole tuolla. Tämän jälkee otin ja pirautin Tiialle joka oli vielä onneksi dormeilla koneen ääressä ja pyysin häntä etsimään osoitteen ja nimen tuonne "onseniin". Hetken odottelun jälkeen sain Tiialta viestin jossa oli pikku kartta ja nimi osoitteen kera. Näillä eväillä lähdimme asemalta sitten kävelmään kohti kuumaa lähdettä. Meidän tuulispää Nick oli kovasti ohjaamassa meidän pientä tutkimusryhmää kohti määränpäätä, mutta hänellä tuo suunta vaisto petti noinkin pienessä kylässä kuin Futo, joten pyörähdimme sen ansiosta täyden ympyrän. Ennen kuin löysimme oikean ja ainoan päätien. Kuumalle lähteelle oli palttia rallaa kolmen vartin verran matkaa asemalta perille, mutta tuon pienen patikoinnin jälkeen kun pääsimme perille se lähde oli taivaallinen tunne jaloille ja muille lihaksille. Sielä hetken ku olimme olleet niin kaikki kireet ja jumittavatkin ajatuksetkin vain huuhtoutuivat pois. Siellä sitä sitten katteltiin maisemaa ja juteltiin niitä näitä sen kolmisen tuntia mitä sielä sai yhtä mittaa olla kylvyssä. Samallainen patikka matka takaisin asemmalle ja juna takaisin päin. Minulla oli suunnitelmissa jäädä Itoon yöksi ensiksi ja jatkaa sieltä nagoyaan, mutta kun menimme Atamiin syömään niin sen jälkeen ei mennyt enään junia sitten mihinkään muualle kuin takaisin Tokioon. Noh sitä sitten tultiin keskellä yötä takaisin Inageen ja lähtö seuraavana päivänä aamusta taas suoraa kohti Nagoyaa.
28.12.-10
Jeps Tämän päivänen juna reissu on ehkä elämäni tähän hetkisen pisin ajallisesti ja matkana mitä olen kulkenut yhtä soittoo junalla. Inagesta Nagoyaan kesti noin seitsemän tuntia noilla paikallisilla junilla. Ehkä hiukan nopeemminkin olisin päässyt jos olisin käyttänyt noita Semi-rapid ja Rapid junia, mutta eipä siinä mitään mullahan tuota aikaa piisaa vaikka muille jakaa. Nagoyaan saavuttiin ehkä noin kahdeksannella tai yhdeksännellä pysäkillä Tokiosta. Olin ottanut selvää missä sitä tulee yövyttä pari yötä ennen kuin lähdin, meinaan katsoin jo valmiiksi itselleni taloudellisemman mitä vain tuolta löytyi joka osoittautui melkein väistämättä kapseli hotellin piikkiin. Kello raksutti jo hiukan yli seittemää ennen kuin löysin tuon paikan, kun itselläni tuo sisäinen kompassi tuntuu joskus vetävät voltteja ilman että tulee huomattuakaan. Mikäs siinä kun se kerrankin sain löydettyä niin sinne oli taas paljon helpompi seuraavalla kerralla ku tulee suunnistettua uudelleen tonne. Yö tulla kustantaan 2700yeniä, jolla saa saunan ja kylvyn koko illaksi käyttöön. Itse tosin olin vain puolentoista tuntia peseytymässä, kun kerran on oltu ilman saunaa jo kolmisen kuukautta niin rupee toi ihonin sanoo vasta lauseita tuosta floori tai kloori vedestä mitä raanasta tulee. Nukuminen tuotti jonkin verran onkelmia kun tosiaan noin kapselit olivat just eikä melkein mun pituisia ja meikä tykkää nukkua aina mahallaan jolloin sielä pitää olla kummassakin päässä ainakin tommoset 20cm lisä tilaa. Aamulla lähetään sitten Nagoyaan kaupungia kierteleen iloisella ja reipaalla mielellä.
Jeesh poks heräsin tänään tuossa kuuden ja seiskan välillä aamusta mielettömään nälkään. Ensimmäinen homma olikin kun tuolta sain itsein koottua ja lähdettyä kohti kylää oli ruokalu paikan etsintä, joka loppui jo ennen kuin se alkoikaan sillä mäkkäri oli ihan tämän hotellin vieressä ja eikun syömään. Kunnon aterian jälkeen tuli sitten lähdettyä junalla tuolta kanayamalta nagoyan keskustaan katseleen paikkoja. Asemalla heti saavuttuani meni oikopäätä turisti tiskille hakemaan kartan ja matkaoppaan samalla. Tuossa menikin hetkin kun rupesin etsimään kaikkin semmoiset paikat jotka voisi olla ihan päivän sisällä ja tähän aikaan vuodesta mentäviä. Ensimmäiseä oli suunta nagoyan linna mikä pahus oli mennyt juuri toissa päivä kiinni eikä aukene ku vasta 4. tammmikuuta perhana. Noh tämänkin pienen takapakin tulin kokeneeksi vasta pakilta koska ei tullut hirveesti paikallisilta kyseltyä kaupungin nähtävyyksistä. Kello olikin jo sitten vartin yli kymmenen kun olin taas toista kertaa menossa tuolla puisto-alueella, jolloin samalla hokasin että siinä matkallahan voisin mennä käymään TV-lähetys tornissa katselemassa hiukan kaupunkia ylä-ilmoista. Mentyäni sisään kolmannessa kerroksessa toiseen hissiin joka vei taas tuonne näkö-ala tasanteelle olin ainout tuossa kyydissä oppasta mukaanlukien. Tämä iloinen nuori nainen selitti minulle japaniksi siinä nuostessa samalla minulle tuon tornin erillaisia asiota, joista en en kyllä ihan saanut selvää. Hän sattui puhumaan niin turkasen nopeesti, että päätin vain hymyillä ystävällisesti takaisin. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän sattui kysymään minulta että mistä päin maailmaa tulen ja kuinka kauan olen tuolla nagoyassa tai japanissa. Tuohon kysymykseen osasin vastata tämän kolmen kuudauden kieliopetuksen jälkeen hänelle japaniksi. Hän tokaisi minulle tuohon perään iloisesti, että hän pitää suomesta kovasti ja varsinkin muumeista. Itselleni tuli heti mieleen että kappas pentelettä, kyllä ne täällä suomen maan tietää ja jopa jonkin verran kultuuriakin. Tuolta tornilta sitten jatkoin yhdelle pyhätölle nimeltä osa-kannon, jossa ei vie tuolloin ollut hirveesti mitään erikoista kun oli vasta pari päivää uuteen vuoteen, mutta kyllä he jo oli ruvennut pystyttään myynti kojuja ja siivoamaan paikkoja. kävin heittämässä pari satasen jenin kolikkoa lootaan ja kumarsin ystävällisesti budhalle. Tuosta sitten olikin pieni kävely matka kauppa kadun läpi jossa oli sitten kaikkee kans myytävänä. Tuli käytyä myös matkamuista kaupassa ostamassa taas postikortteja ja avainperä tuliasiksi. Tämän jälkeen tallustelin asemalle, koska museot joihin olin menossa oli joko kanssa kiinni tai korjauksessa. asemalta otin metron satamaa kohden katsomaan Nagoyan Aquaarioo, mikä oli hiukan ehkä tyyris keikka mutta kannatti mennä. Siellä oli ainakin viisi eri iso delfiini lajia ja muita kivoja kaloja että myöskin muitakin elikoita. Ehkä päällimmäisenä jäi kuitenkin mieleen erä syvän meren kala joka oli hyvin lähellä kolmea metriä pituudeltaan. Sellainen kun tuli perus virvelillä koukkuun niin se veis koko miehen ja vavan mennessään. Kello olikin sitten jo tuon reissun jälkeen taas lähempänä ilta kahdeksaa, joten päätin lähteä takaisin kapseli hotellille nukkumaan ja sitten aamulla pirteänä lähteä kohti Naganoa.
*ohhoijaa* kyllä tuo sauna auttaa kummasti yöunien laatuun, tällä kertaa tuli nukuttaa huomattavasti paremmin kun viime yönä. En kyl pistä päätäni pantiksi tuosta, että sauna auttoi unen saantiin kun se voi olla että olin saanut tarpeeksi liikuntaa edellis päivänä tiistain istumiseen verrattuna. Taas sitä sitten lähettiin pienelle juna-reissulle tällä kertaa kohti pohjoista ja Naganoa.
Mihin ei tosin aivan päästy tai olisin päässyt, mutta päätin jäädä matsumotossa kyydistä ja mennä katsomaan tätä kaupunkia ja sen tarjontaa. Heti asemalla pisti jo silmään kylän kartta ja sielä hemmetin iso linnake tai linna vuodelta 1500 jotakin. Tämä oli sattumoisin yksin maailman laajuisista kansanllis-aarteista jotka on hyvin pienellä korjauksilla pidetty lähes alkuperäisessä kunnossa sitten sen valmistumisen silloin 1500-luvulla. Tosin minun tavan omainen tuuri jatkui ja sain teittää saavuttuani linnan pihan porteille että sekin oli suljettu edellisenä päivänä ja avautuu vasta 2.päivä tammikuuta. Eipä tuossa sen kummempaa hävitty sain kuitenkin ihan hyviä kuvia hiukan kauempaakin ja vielä vuoristo maiseman kera. Hetken siinä kun olin otellu kuvia kaikilla kolmella kameroilla tuli yksi paikallis-asukas kysyyn mistä päin sitä oon matkustanut ja tietty sitä sitten siihan vastataan suomi. Tämä heppu oli ihan hauska veijari, kun hän puhui vähän aikaa siinä minulle enkku ennen kun sanoin että ymmärrän kyllä japaniakin, tästähän se riemastu ja alkoi uteleen että kauanko olen ollut japanissa tai mitä teen täällä. Saatuamme juttu tuokion päätökseen lähdin takaisin asemmalle jatkaan matkaa kohti Chinoa. Tämä pikku kylä oli sitten viimeinen pysäkki ja yöpymis paikka meikäläisellä.
Zjaaha, sitä sitten ollaan ehkä palttia rallaa tuommoisen 200m-500m meren pinnan ylä puolla, joka kyllä hiukan on ruvennu tuntuu meikäläisen pää kopassa hemmetin moisensa päänsärkynä. Tästä kuitenkin selvittiin melko nopeasti lähtemällä heti seitsemältä aamulla ulkoilmaan katseleen parit paikat tuolla pikku kylässä. Ei kyllä olisi uskonu että pari sadan nousu aiheuttaa sen että tuolla oli aamulla varmaan 3-8 astetta pakkasta, mikä tosin hyvin nopeasti auringon noustessa kohosi taas plussan puolelle. Kävin taas vaihteeksi pyhätössä hiukan kääntymässä kurkaamassa ja vilkaseen kylää korkeemmalta käsin. Harmikseni en hoksannut katsoa kartaa tarkemmin asemalla kun tulin eilispäivänä, sillä tuolla olisi kartan mukaan ollut täysin luonnon varaisia kuumia lähteitä ja myöskin pari hyvää paikka ja rinnettä lasketella noilla vuorilla. Hiukan pöllönä sitä sitten lähdettiin takaisin päin tänne Inageen. Matkalla tosin täytyy sanoa että en ole kyllä niin hienoja vuori maisemia nähnyt sitten missää tähän mennessä.
Pääsin turvallisesti takaisin tänne inageen omaan pikku huoneeseen, mutta eipäs se päivän ohjelma siihen loppunukkaan, koska olihan sentäs uuden vuodena aatto. Lähdin Chiban pyhätölle katsomaan paikallisten toimintaa näin uuden vuoden aatona ja Voi pojat mitä meininkiä kuulkaas. On täällä sitten menttaliteetti jotenkin viksallaan ku porukka on niin kaavoihinsa kangistunu että ne jotottaa kolmessa jonossa vartista tuntiin jotta ne pääsee heittää pari satasen kolikkoo puulaatikkoon,taputtaan patsaan edessä ja helistään melko isoa kulkusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti